Kolmannen etapin reitille olemme koonneet kaikki Urho Kekkosen kansallispuiston perusosan helmet. Reitin varrelta löytyy Niilanpään poroerotusaita, Raututuntureilta Sokostille aukeava maisema, tuntureiden sylissä sijaitseva kirkasvetinen Rautulampi ja sen jälkeinen Trail paradise, Kiilopään raastava nousu ja Rumakuru. Yli puolet reitistä sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Kohti Kiilopäätä

Viimeisenä päivänä lähdetään heti startista etelää kohti. Etuauto saattaa osallistujat pois kylältä ja ensimmäiset 6km taitetaan nopeaa ja sileää latupohjaa. Hangasojalla reitti siirtyy latupohjalta kelkkareitille, joka on käytännössä mukavaa mutkittelevaa kärrytietä. Reitti tulee ”poroaidalla” hetkeksi takaisin ladulle, ja suuntaa kohti Muotkanmajaa. Juuri ennen Muotkanmajaa reitti lähtee nousemaan Kiiloselän laitaa kohti Niilanpäätä. Ensimmäinen järjestäjän huoltopiste sijaitsee tiellä ennen maastoon siirtymistä.

Tunturiin

Niilanpäältä reitti suuntaa avotunturiin. Raututuntureilla edetään leveää, mutta kivikkoista uraa kohti Rautulampea. Reitti on eroosion vuoksi leveä, eikä me haluta leventää reittiä entisestään, joten ajathan reitin kuluneella osalla. Niin ja muistathan mitä siitä roskaamisesta on puhuttu…

Raututuntureilta kansallispuiston suuntaan avautuu ehkä Saariselän hienoimmat maisemat. Kirkkaalla säällä horisontissa erottuu muun muassa UK-kansallispuiston korkein tunturi Sokosti, ja kaukaisimmat huiput ovat Venäjän puolella rajaa. Vaikka maisemat on hienot, kannattaa katse pitää etenkin alamäissä maastossa, sillä avontunturista löytyy kivi poikinensa. Rengasvalinnassa kannattaakin painottaa kestävyyttä painon sijaan.

Rautulammelta pohjoiseen

Kirkasvetisen Rautulammen ohitettuaan reitti siirtyy Rautulampi Trail paradisenakin tunnetulle polulle. Laakson pohjalla kulkeva hiekkapohjainen polku mutkittelee pienten lampien ja purojen rannoilla. Huomaathan että laaksoissa on katvealueita, joissa ei ole kännykkäkuuluvuutta. Tämä kannattaa ottaa huomioon etapille valmistautumisessa.

Kun polku tulee Luulammen ja Kiilopään väliselle latupohjalle, reitti kurvaa vasemmalle kohti Kiilopään nousua. Kuten niin monesti aiemminkin Saariselällä, latupohja on harhaanjohtava nimitys. Alussa ura on leveähkö kärrytie, mutta mitä ylemmäs tunturiin kiikutaan, sitä kapeammaksi polku muuttuu. Avotunturissa edetään hienoa mutkittelevaa single-trackia. Tässä vaiheessa etappikisaa nousu saattaa jo alkaa tuntua melko pitkältä ja jyrkältä.

Rumakuru

Kiilopään jälkeen kurvataan samalle Sivakkalaavun ”sakkolenkille” kuin lauantainakin. Kiilopäätien ylityksessä on jälleen järjestäjän huoltopiste ja erinomainen mahdollisuus omaan huoltoon. Kiilopäältä otetaan suunnaksi Rumakuru, ja sinne edetään kapeaa hiekkapohjaista reittiä lähes koko matkan avotunturissa. Matkalla Rumakuruun vastaan tulee myös Ahopää Rock’n’Roll – hieno ja tekniknen kivikkolasku. Rumakurun tuvalta jatketaa nopeaa hiekkatietä kohti Saariselkää, ja ”neljän ladun risteyksessä” reitti yhtyy aiemmilta päiviltä tutulle loppureitille.

On se jännä juttu, miten Vahtamapää on parissa päivässä jyrkentynyt näin kovasti..

Auroratuvalta voi laittaa viimeisetkin voimanrippeet peliin – maali on jo lähellä!

Onneksi olkoon! Olet selviytynyt haasteesta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s